Hämeenlinna syttyy jälleen valoon 12.–14. marraskuuta, kun Valoilmiö-festivaali juhlii viisivuotista taivaltaan. Vuosien aikana festivaalista on kasvanut palkittu, osallistava kaupunkitapahtuma, jonka valotaideteosten tekemiseen osallistuu vuosittain noin 1 500 lasta ja nuorta. Tänäkin vuonna Valoilmiö levittäytyy keskustan puistoihin, historiallisiin rakennuksiin ja loistaa aina Tuuloksessa saakka. 

Valoilmiö on valoon ja taiteeseen keskittyvä kaupunkifestivaali, joka on viiden ensimmäisen vuotensa aikana saanut useita tunnustuksia erityisesti osallistavasta toimintatavastaan. Festivaali on palkittu Hämeenlinnan kaupunginjohtajan innovaatiopalkinnolla (2023), Horisontti-työryhmän yleisötyöteko-kunniamaininnalla (2023) sekä Suomen lastenkulttuuriliiton Lastenkulttuuriteko-tunnustuksella (2025). 

Valoilmiön ytimessä on ajatus siitä, että taide kuuluu kaikille ja kaupunkilaisilla on oikeus näkyä kaupunkitilassa. Tänäkin vuonna noin 1 500 lasta ja nuorta varhaiskasvatuksesta, kouluista ja harrastusryhmistä on mukana luomassa festivaalin teoksia yhdessä ammattitaiteilijoiden ja taidekasvattajien kanssa. 

Viidettä kertaa järjestettävä Valoilmiö tuo Hämeenlinnaan nimekkäitä valotaiteilijoita, suurikokoisia valoteoksia, elämyksellisiä esityksiä ja mahdollisuuksia osallistua itse. Festivaalin teospaikkoja ovat tuttuun tapaan torin ympäristö, Sibeliuksenpuisto, Pinellan puisto, Ystävyydenpuisto, Raatihuone, Verkatehtaan alue, linja-autoasema ja Tuulos. 

Kirkon projisointi heijastaa lasten kauneuskäsityksiä 

Hämeenlinnan torin ympäristö on jälleen yksi festivaalin keskeisistä tapahtumapaikoista. Kirkon julkisivuun heijastuu videotaiteilija Eira Enkvistin Salamaailmoja, jossa lasten ajatukset ja kokemukset kauneudesta muuttuvat valoksi, kuviksi ja ääniksi. 

Lääninhallituksen seinällä nähdään Matt Fillionin Värilotto, jossa yleisö pääsee itse muuttamaan suuren rakennuksen julkisivun värejä. Leikkisä osallistuminen jatkuu torin Pig Farm -teoksessa, jonka väriään vaihtavien kanisteripossujen selkään lapset voivat hypätä ratsastamaan. 

Torille loistaa kaksi lasikonttia, joissa esitellään HIL-harrastusryhmien syksyn aikana valmistamia Valoeläimiä. Lisäksi torilla voi kokeilla erilaisia valoleikkejä ja ikuistaa festivaalitunnelmia selfiepisteellä. 

Raatihuone täyttyy valosta ja musiikista  

Hämeenlinnan historiallinen Raatihuone avaa ovensa valotaiteelle ja esityksille. Juhlasalissa nähdään valotaiteilijakaksikon Juha ja Oliver Rouhikosken Taivaanreikiä, joka pohtii pimeyden läpi tiensä löytävää valoa. Teoksessa valo ei ole pysyvää eikä varmaa, sillä joskus taivaanreiätkin värähtelevät. 

Juhlasalissa kuullaan joka ilta elävää musiikkia. Torstaina esiintyvät Ismo Savimäen kuorot, perjantaina Sibelius-opiston oppilaat ja tangokuningas Juho Punkeri. Lauantain musiikkielämyksestä vastaa lauluyhtye Hehku. 

Raatihuoneen muihin tiloihin levittäytyy BYOB–projisointien näyttely, jossa videotaiteilijoiden teokset ottavat haltuunsa historiallisen rakennuksen yllättävätkin sopukat. Festivaalin työpajassa kävijät pääsevät puolestaan askartelemaan UV-valossa hohtavia perhosia. 

Menneisyyden hahmot heräävät eloon Pinellan puistossa 

Pinellan puistossa koetaan tuulahdus menneisyydestä, kun kansainvälisesti tunnettu Alexander Reichstein tuo paikalle historialliset hahmonsa He olivat täällä -teoksen muodossa. Ihmisen kokoiset, UV-valossa hohtavasta teräslangasta taivutetut hahmot tuovat menneen ajan kaupunkilaiset osaksi nykyistä Hämeenlinnaa. 

Reichsteinin teos kutsuu katsojan täydentämään tarinaa omalla mielikuvituksellaan. Keitä nämä ihmiset olivat? Millaisia eläimiä 1800-luvun alun kaupungissa eli? Oliko markiisittarella puudeli? Teokset heräävät eloon vuorovaikutuksessa katsojansa kanssa. 

Lasten käsistä syntyy kokonainen valon kosmos 

Kulttuurikeskus ARXin koordinoima EU:n osarahoittama Loistoluokka-hanke tuo festivaalille kaksi näyttävää teosta, jotka ovat syntyneet hankkeen valotaiteilijoiden ja lasten yhteistyönä. 

Suvi Saastamoisen Vaarallinen karkulainen muuttaa elintarviketeollisuuden muovijätteen satumaiseksi mutta hieman uhkaavaksi vieraslajiköynnökseksi, joka kiemurtelee valaisinpylväiden ympärillä. Kauniina hohtava teos muistuttaa luonnon hauraudesta ja ihmisen vaikutuksesta ympäristöön. 

Sibeliuksenpuistossa yleisö pääsee puolestaan astumaan keskelle lasten luomaa maailmankaikkeutta. Flowers of Life -valotaidekollektiivista tutun Veikko Lappalaisen Pienten käsien Kosmos rakentuu lasten maalaamista geometrisista muodoista, jotka levittäytyvät UV-valossa hohtavaksi kokonaisuudeksi katsojien ympärille. 

Lasten kädenjälkeä on nähtävissä myös entisen kaupungintalon ja ARXin ikkunoiden teoksissa sekä Pinellan puistossa ja Verkatehtaan julkisivussa.  

Näyttelyiden valotaide herättää ajatuksia  

Valoilmiö tuo tänä vuonna ohjelmaansa kaksi valotaiteilijan näyttelyä. 

Galleria ARXissa nähdään Anna Hyrkkäsen Valon tuolla puolen, joka käsittelee ihmisen alati muuttuvaa minäkuvaa ja ympäristön vaikutusta siihen. Näyttely perustuu ajatukseen aivojen ja hermosolujen monimutkaisista verkostoista ja niiden toiminnasta, ikään kuin mikrokosmoksesta. Näyttelyssä on myös ARXin taidekasvattajien suunnittelema toiminnallinen osuus, jossa tutkitaan värien ja muotojen vuorovaikutusta. 

Linja-autoasemalla Immanuel Paxin näyttely Lux Pax 1 nostaa esiin yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten ulkopuolisuutta, kaupunkitilan kontrollointia sekä vallankäytön historiaa ja nykypäivää. Näyttely ottaa varaslähdön festivaaliin ja on avoinna koko Valoilmiö-viikon tiistaista sunnuntaihin klo 15–21. Linja-autoaseman ulkopuolella nähdään Paxin ja Kaurialan lukion taidelinjalaisten yhteisteos Import / Export Finland, jossa tarkastellaan Suomi-kuvaa maailmalla ja sitä, mitä haluamme Suomesta esitellä. 

Polkuautokaruselli hohtaa UV-valossa – Tuulos saa oman Valoilmiönsä 

Ystävyydenpuistossa perheen pienimmät pääsevät aivan erityiselle ajelulle, kun puisto muuttuu UV-valossa hohtavaksi polkuautokaruselliksi. Kokonaisuudessa Flowers of Life -ryhmän luomaan teoselementtiin yhdistyvät Kettukin taiteilijoiden viirit ja Tavastian opiskelijoiden koristelemat polkuautot. Musiikki, värit ja liikkuvat valot luovat elämyksellisen ympäristön, jossa lapset pääsevät itse osaksi valoteosta. 

Valoilmiö ei jää vain kantakaupunkiin, vaan levittäytyy tänä vuonna myös Tuulokseen. Kaikki Tuuloksen koulun oppilaat osallistuvat yhteisen valoteoksen toteuttamiseen. Teos on nähtävillä perjantaina 13. marraskuuta, jolloin koululla järjestetään myös muuta valoon liittyvää ohjelmaa. 

Illan aikana koulun pihalla esiintyy tuliryhmä Flamma, ja Tuuloksen valoloistoa on mukana rakentamassa joukko paikallisia toimijoita. 

Viides Valoilmiö-festivaali huipentuu Valokaravaaniin lauantai-iltana 

Valoilmiö on viidessä vuodessa osoittanut, että valotaide voi olla paljon muutakin kuin katsottavia teoksia. Se voi olla yhdessä tekemistä ja kokemista sekä mahdollisuus nähdä oma kaupunki aivan uudessa valossa. 

Festivaali huipentuu lauantai-iltana Valokaravaaniin, joka kulkee klo 18 Kulttuurikeskus ARXilta Hämeenlinnan torille. Koulujen luokkien ja perheiden työpajoissa on luotu kulkuetta varten suuri joukko pallomaisia lyhtyjä. Karavaanin hahmojoukossa nähdään myös aiemmilta vuosilta tuttuja, vaikuttavia jättiläisnukkeja. Torilla nähdään lauantaina lisäksi Belenos-ryhmän valoelävöittäjiä.  

Valoilmiö järjestetään Hämeenlinnassa 12.–14.11.2026. Festivaalin tuottaa Kulttuurikeskus ARX yhdessä laajan kumppaniverkostonsa kanssa. 

Pääyhteistyökumppaneina ovat Hauhon ja Rengon Säästöpankkisäätiöt, Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Hämeenlinnan seurakunta ja Torvinen Showtekniikka. 

Koko teoskartta ja tarkemmat teoskuvaukset: 
kulttuurikeskusarx.fi/valoilmio