Lastemme perintö? on Suomen vesiekosysteemien tilaa ja tulevaisuutta pohtiva maalauksellinen projisointi. Alexander Salvesenin teos nostaa esille vesistöjen merkitystä sekä elämää ylläpitävinä, että henkisesti ja kulttuurisesti tärkeinä elementteinä. Mitä jätämme jälkeemme, kun joskus kuolemme? 

Teos on esillä Hämeenlinnan kirkon julkisivussa. Kartta numero 1. 

Alexander Salvesen (s. 1990) on Helsingissä työskentelevä kuvataiteilija, jonka teosten keskiössä on valo. Hän yhdistelee ennakkoluulottomasti erilaisia visuaalisia medioita, kuten neonvaloja, kolmiulotteisia objekteja ja pigmenttejä. Salvesen haluaa teostensa kautta herättää katsojan pohtimaan aistejaan ja läsnäolon merkitystä. Luonto, sen ilmiöt sekä ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin kriisi ovat hänen keskeisiä inspiraation lähteitään.

Osallisuus: Seminaarin koulun ruotsinkieliset oppilaat ja Salvesen työstivät teoksen teemaa yhdessä Kulttuuripolun ruotsinkielisissä työpajoissa. Lapset perehtyivät taiteilijan johdolla työvälineisiin ja työtapoihin ja loivat omat osuutensa teokseen. Kirkon kokonaisuudessa Salvesen työskenteli kirkon julkisivussa ja lapset sisätiloissa yhteisen teeman parissa. 

Alltingets urkälla (Kaiken alkulähde) on toteutettu yhdessä Seminaarin koulun ruotsinkielisten oppilaiden kanssa Alexander Salvesenin ohjauksella. Opiskelijat ovat yhdessä keskustelleet ja ideoineet hurjan määrän arkipäiväisiä asioita, jotka vesi mahdollistaa. Janon sammuttajasta ja elintärkeästä sateesta aina jääkiekkoon ja uimarantoihin. Kirkon sisällä nähtävä projisointiteos on toteutettu piirtoheittimillä, värikalvoilla ja lasilla. Teos on esillä Hämeenlinnan kirkon sisätiloissa. Kartta numero 1.

Alexander Salvesen (s. 1990) on Helsingissä työskentelevä kuvataiteilija, jonka teosten keskiössä on valo. Hän yhdistelee ennakkoluulottomasti erilaisia visuaalisia medioita, kuten neonvaloja, kolmiulotteisia objekteja ja pigmenttejä. Salvesen haluaa teostensa kautta herättää katsojan pohtimaan aistejaan ja läsnäolon merkitystä. Luonto, sen ilmiöt sekä ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin kriisi ovat hänen keskeisiä inspiraation lähteitään. 

Osallisuus: Seminaarin koulun ruotsinkieliset oppilaat ja Salvesen työstivät teoksen teemaa yhdessä Kulttuuripolun ruotsinkielisissä työpajoissa. Lapset perehtyivät taiteilijan johdolla työvälineisiin ja työtapoihin ja loivat omat osuutensa teokseen. Kirkon kokonaisuudessa Salvesen työskenteli kirkon julkisivussa ja lapset sisätiloissa yhteisen teeman parissa. 

Brittiläisen Squidsoup valotaideryhmän Submergence on laaja, immersiivinen valoteos, joka koostuu tuhansista ilmassa riippuvista valopalloista. Ne muuttavat tilan virtuaalisen ja fyysisen maailman rajapinnaksi, jossa katsoja voi liikkua ja vaikuttaa ympäristöönsä. Teoksen valo-ohjelma toistuu 12 minuuttia jaksoissa. Valoteoksen todellinen lumo paljastuu, kun tulet valopisteiden ympäröimäksi. Submergence on täysin esteetön ja sen sisään voi pujahtaa myös lastenvaunujen kanssa. Teos on esillä Hämeenlinnan torila. Kartta numero 2.

Huomioithan, että teoksessa on välkkyviä valoja ja stroboja.

Briteistä tulevan Squidsoupin teokset perustuvat vuorovaikutukseen. Ne reagoivat tilaan ja yleisöön saaden aikaan ainutlaatuisia kokemuksia. Kollektiivin töitä on nähty gallerioissa, museoissa ja festivaaleilla ympäri maailmaa jo vuodesta 1997. Squidsoup etsii jatkuvasti uusia yleisöjä ja tiloja perinteisten taideympäristöjen ulkopuolella. Ryhmän tunnetuin teos Submergence on esitetty yli 100 kertaa kuudella mantereella. 

Osallisuus: Teoksen voi kokea sen sisään astumalla.

Alankomaalaisen valotaiteilijan Marieke Van der Burgin projisointiteos Spot On houkuttelee yleisön mukaan kärpäsen maailmaan. Interaktiivinen teos seuraa kärpäsen matkaa seinää pitkin ja nostaa rakennuksen yksityiskohdat esiin valon ja varjon leikissä. Tartu siis valokeilaan ja auta kärpästä voittamaan varjonsa! Teos on esillä Hämeenlinnan torilla. Kartta numero 2. 

Marieke van der Burg (s. 1998) on osallistaviin teoksiin erikoistunut valotaiteilija, joka työskentelee valon ja liikkeen parissa. Valon ja varjon vuoropuhelu kutsuu katsojan kokemaan tilan ja läsnäolon uudella tavalla. Utrechtin taidekoulusta valmistunut taiteilija yhdistelee ennakkoluulottomasti animaatiota, projektiomäppäystä ja interaktiivisia kokemuksia.   

Osallisuus: Kävijät voivat seurata valokeilalla kärpäsen kulkua Lääninhallituksen seinällä.

Aapo Repon teoksessa tavallisesti pienikokoiset marionetit ovat kasvaneet jättiläisiksi. Puiset marionettinuket tanssivat kehikoissaan nukettajan käskyjä noudattaen. Hahmojen liikkuessa seinälle muodostuu kiehtova varjoteatteri. Tartu köysiin ja kokeile miten nukke liikkuu tai seuraa millaisiin liikkeisiin nukke taipuu Aapo Repon käsissä. Teos on esillä Sibeliuksenpuistossa. Kartta numero 3.

Aapo Repo (s. 1977) on suomalainen nukketeatteritaiteilija, joka johtaa yhden miehen teatteri Reaktoria. Esitysten ohella Repo järjestää kursseja mm. nukenrakentamisesta ja animoinnista.

Osallisuus: Teosta voi nukettaa tapahtumassa taiteilijan johdolla.

Me olemme puu –lyhtyinstallaatio koostuu välähdyksenomaisista kuvista, joissa on sulauduttu luontoon ja eläydytty muun lajisten tunteisiin. Aimokoululaiset ovat pohtineet: Miltä tuntuu olla osa puun lehvästöä ja kantaa oravaa oksallaan? Millainen suhde puilla on lintuihin? Miltä tuntuu katsella oksien suojista ohi kulkevia ihmisiä?  Teos kutsuu katsojaa vaihtamaan näkökulmaa ja pohtimaan tunteita muiden elollisten näkökulmasta. Mikä saisi puun hämmästymään? Mikä aiheuttaisi sille pelkoa tai iloa? Teos on esillä Sibeliuksenpuistossa. Kartta numero 3.

Visuaalisten taiteiden koulu Aimo antaa taiteen perusopetusta Hämeenlinnassa. Aimokoulun opettajat ovat taiteen ja käsityön ammattilaisia. Koulussa opiskelee yli 400 lasta ja nuorta Hämeenlinnasta ja lähikunnista. 
 
Osallisuus: Me olemme puu –installaation lyhdyt ovat tehneet Aimokoulun kuvataiteen ja käsityön oppilaat.  

Hämeenlinnalaistaiteilija Olli Larjon lasimaalauksista innoittunut teos on Hyvän kone, luo galleriaan väritilan, josta se levittää kauneutta ja toivoa. Ihana ruusuikkuna -installaatio on osa taiteilijan viiden Hyvän ja pahan koneen sarjaa. Teos on esillä Galleria Paperihuoneella. Kartta numero 6.

Olli Larjo (s.1964) on hämeenlinnalainen kuvanveistäjä. Larjo on käyttänyt aiemmin materiaaleina mm. pronssia ja puuta. Viimeiaikoina Larjo on työstänyt installaatioita, joita hallitsee valo, ääni ja mekaniikka. Olli Larjo on vaikuttanut vahvasti Hämeenlinnan taidekenttään sekä järjestöaktiivina että Aimokoulun tuntiopettajana. 

Osallisuus:
Paperihuoneen naapuri-ikkunoissa nähtävä Ikkunakukkia on Olli Larjon Ihanasta ruusuikkunasta innoituksensa saanut kokonaisuus. Sen on toteuttanut koululaisryhmä Larjon ohjauksessa.  

Ikkunakukkia on syntynyt Olli Larjon Ihanan ruusuikkunan innoittamana taiteilijan itsensä vetämissä pajoissa. Teos on esillä HTS Noste -gallerian vieressä. Kartta numero 6.

Olli Larjo (s.1964) on hämeenlinnalainen kuvanveistäjä. Larjo on käyttänyt aiemmin materiaaleina mm. pronssia ja puuta. Viimeiaikoina Larjo on työstänyt installaatioita, joita hallitsee valo, ääni ja mekaniikka. Olli Larjo on vaikuttanut vahvasti Hämeenlinnan taidekenttään sekä järjestöaktiivina että Aimokoulun tuntiopettajana.

Osallisuus: Koululaiset ovat tutustuneet taiteilija Olli Larjon työskentelyyn ja työpajailleet tutustumisen innoittamana Larjon vetämissä työpajoissa.

Juhlat on kutsu yhteisen pöydän ääreen valon, luovuuden ja yhdessäolon kekkereille. Teos on rakentunut kierrätetystä muovista tehdyistä pöydän antimista, jotka muodostavat valoa ja väriä pursuilevan pitopöydän. Teos juhlistaa hämeenlinnalaisten lasten ja nuorten yhteistä kädenjälkeä tuoden kesäisen ja taianomaisen puutarhajuhlan tunnelman syyssynkkyyden keskelle. Teos on esillä Pinellan puistossa. Kartta numero 7.

Juhlat on Kulttuurikeskus ARXin työryhmän suunnittelema, lasten ja nuorten kanssa toteutettu yhteisöllinen valoteos. ARXin moniammatillinen tiimi koostuu taidekasvatuksen, taiteen ja kulttuurin ammattilaisista, jotka edistävät osallisuutta ja luovat tilaa lasten luovuudelle, äänelle ja kädenjäljelle kaupunkitilassa.

Osallisuus:  Juhlat on Valoilmiö 2025 -festivaalin suurin yhteisöllinen teos, jota on ollut tekemässä yhteensä lähes tuhat käsiparia. Juhlia on valmisteltu kuluvan syksyn ajan Kulttuurikeskus ARXilla, oppilaitoksissa ja harrastusryhmissä. Teosta ovat tehneet kaikki Hämeenlinnan esiopetusryhmät kasvattajineen osana Kulttuurikeskus ARXin tuottamaa kulttuurikasvatussuunnitelmaa Kulttuuripolkua. Mukana ovat olleet myös HIL-harrastusryhmät, ARXin kävijät perheineen sekä Tavastian toisen asteen opiskelijoita.  

Pinellan aluetta värittää rikas kutomateollisuuden historia, johon liittyy jännittäviä tarinoita. Valkopukuisesta nuoresta naisesta kuiskutellaan, mutta kuka hänet on oikeasti nähnyt ja mikä hänen tarinansa on? Onko hän Verkatehtaalla loimea luoneen nuoren naisen levoton sielu? Tule ja kutsu Loimitar esiin. Teos on esillä Verkatehtaan Pinellan puoleiseisella nurkalla. Kartta numero 8.

Neon3-kollektiivi koostuu Verkatehtaan pitkän linjan valon, äänen ja esitystekniikan ammattilaisista.  

Osallisuus: Loimitar näyttäytyy vain kävijöiden ääneen kutsumana.

Muuttolinnut on perhepäivähoidon ryhmien lasten leikkisä ja elävä teoskokonaisuus. Pienet taiteilijat ovat eläytyneet yhdessä taidekasvattajien kanssa lintujen syysmuuttoon liikkeen, rytmin, mielikuvituksen ja käsillä tekemisen keinoin. Miltä lentäminen tuntuu, miten siivet liikkuvat ja minne muuttolinnut lähtevät? Teos on esillä Galleria ARXin lipan alla. Kartta numero 7.

Osallisuus: Hämeenlinnalaiset perhepäivähoidon ryhmien lapset ja aikuiset ovat osallistuneet syksyn aikana Kulttuurikeskus ARXin taidekasvattajien Saana Siivosen ja Dubravka Suboticin vetämiin Kulttuurikasvatussuunnitelma Kulttuuripolun työpajoihin sekä taiteilleet lintuja perhepäivähoitoyksiköissä. 

Pauliina Mäkelän teosten taianomainen kuvamaailma on yhdistelmä ihmis- ja eläinkehojen osia, esineitä ja kasvillisuutta. Teosten herkkä ja tummasävyinen kuvasto on täynnä monikerroksellisia merkityksiä ja mielikuvituksellista yhteensulautumista. Kirkon seinille heijastettujen teosten lumo syntyy kaikille tutuilla piirtoheittimillä, moottoreilla ja vedellä. Teos on esillä Hauhon kirkossa, Danielson Kalmarintie 1, 14700 Hauho

Pauliina Mäkelä (s. 1980) on Turussa asuva kuvataiteilija, joka työskentelee monialaisesti piirtämisen ja analogisen kineettisen taiteen parissa. Hänen taiteellinen työnsä käsittelee inhimillisen epävarmuuden alueita, elämän syklisyyttä ja hetkellisyyttä.

Osallisuus:
Hauhon yhtenäiskoulun 7.-9. luokkien oppilaita osallistui työpajaan, jossa tutustuttiin Pauliina Mäkelän työskentelyyn ja tehtiin teokset taiteilijan johdolla. Nuorten teokset nähdään valolyhtyketjussa Hauhon kirkon pihalla. 

Kaikki Hauhon yhtenäiskoulun oppilaat osallistuivat Pauliina Mäkelän suunnittelemaan työpajaan ARXin taidekasvattajaien Auni Tuovisen ja Viljami Tabellin johdolla. Työpajojen materiaalista koottu teos on esillä Hauhon kirkossa. 

Valohahmot on HIL-kuvisryhmien tekemiä valoisia veistoksia. Veistokset on toteutettu itse suunnitelluista hahmoista ryhmätöinä. Työskentelyyn ovat osallistuneet Alvettulan ja Tuuloksen koulujen HIL-ryhmät. Ryhmiä on ohjannut ARXin taidekasvattaja Noora Tirkkonen.